Aran populaatiokissan oikeus elämään

Kissojen asema Suomessa on yhä surkea eikä parannusta tilanteeseen ole näköpiirissä. Työn määrä on loputon eikä hommat silti tunnu yhtään vähenevän vuosien kuluessa. Miksi näin on? Miten kissojen tilanne voi olla näin onneton vuoden 2018 Suomessa?

Tänä vuonna yhdistyksemme suurin työllistäjä on ollut kissapopulaatiot. Olemme raapaisseet vain pintaa tyhjentämällä viisi populaatiota tänä vuonna tähän mennessä. Yhdistyksellä on ollut elokuun loppuun mennessä jo yli 160 kissaa, 4 kania, 2 marsua, 2 tarantulaa ja 2 koiraa. Uuden kodin on saanut yli 70 kissaa. Tällä hetkellä yhdistyksellä on 85 kissaa, 4 kania ja 1 koira. Iso osa kissoista ei ole vielä lähtökuntoisia, vaan niitä hoidetaan ja kuntoutetaan ennen kodinetsintää.

J-populaaton Jimi ja Jippu olivat onnekkaita selviytyjiä

Iso eläinmäärä tietää isoja kuluja. Eläinlääkärikulumme ovat olleet vuonna 2018 ennätyssuuret ja rahaa on mennyt yli 21 000 euroa. Valtaosa summasta on mennyt eläinten perustoimenpiteisiin (sterilointi tai kastrointi, rokotus, sirutus, FIV/FeLV testaus). Tänä vuonna meillä on ollut valtavasti melko hankaliakin terveysongelmia kissoilla, joten olemme tarvinneet eläinlääkärien erityisosaamista useampaan otteeseen. Hammasremontteja on tänä vuonna tehty ennätysmäärä ja koko ajan tuntuu löytyvän yhä huonommassa kunnossa olevia suita. Tämä eläinmäärä on kuluttanut myös valtaisan määrän ruokaa, jota olemme onneksi saaneet paljon lahjoituksina. Tänä vuonna olemme kuitenkin joutuneet myös ostamaan ruokaa ja hiekkaa enemmän kuin aiempina vuosina, koska kissamäärän vuoksi emme ehdi kerätä rahaa ja ruokaa yhtä paljon kuin aiemmin. Emme ole ehtineet tehdä julkaisuja kissoistamme vaikka tarinoita olisi kerrottavaksi enemmän kuin aiemmin.

Eläinsuojelutyön parissa olevat toimijat kinastelevat usein oikeista tavoista toimia, varsinkin kissapopulaatioiden osalta ja varsinkin villiintyneiden kissapopulaatioiden osalta. Osa on sitä mieltä ettei populaatiokissoja kannata pelastaa, varsinkaan villiintyneitä. Lopetus olisi näille armollisempaa. Osa taas on päättänyt antaa populaatiokissoille mahdollisuuden, olivat ne arkoja tai eivät. Me kuulumme jälkimmäiseen kastiin. Vaikka olemme ottaneet tänä vuonna useamman kymmenen arkaa tai villiintyneen oloista kissaa, vain muutaman kanssa olemme joutuneet tekemään pitemmän projektin sosiaalistumisen suhteen. Valtaosa villiintyneiksi luokitelluista on osoittautunut merkittävästi oletettua sosiaalisammiksi.

Olemme siis vastaanottaneet myös populaatioiden arat kissat. Ta-populaatiossa meille tuli 19 kissaa, joista kaksi jouduttiin lopettamaan melko heti terveysongelmien vuoksi. Kissamäärä lisääntyi Ta-emojen synnytysten myötä, tosin vain neljällä elävällä kissanpennulla, ja synnytysten myötä menetimme kaksi Ta-emoa sekä myöhemmin yhden pennun. Ta-kissoista yksi saatiin kiinni käsin, loput sinkoilivat karkuun ja saatiin haavien avulla kiinni. Näistä 17 kissasta jotka pystyivät terveytensä puolesta jatkamaan elämää, oli villiintyneitä tai luonteensa puolesta haastavia tasan nolla. Kaikki kissat olivat kesyjä, ihmisen silityksistä nauttivia. Kissat sosiaalistuivat nopeasti päästyään pois huonoista olosuhteista, joissa ne elivät.

Ta-populaatio oli yhdistyksen historian mittavin populaatiotyhjennys yhden päivän aikana.

Uusimmat populaatiomme, J-populaatio ja Li-populaatio, saapuivat Pesälle kesällä. J-populaatio saapui heinäkuun puolivälissä ja populaation koko oli 7 kissaa. Li-populaatio saapui Pesälle elokuun puolivälissä ja siihenkin kuului 7 kissaa. Kumpaankin kohteeseen saattoi jäädä kissoja, jotka ilmestyvät pihapiiriin vasta ilmojen viilennyttyä. Voi siis olla että näiden populaatioiden kissoja saapuu meille lisää. J-populaatio pyydystettiin pihasta haavien ja loukkujen avulla. Kissat olivat sähiseviä ja todella villiintyneen oloisia. Pesälle päästyään pari päivää myöhemmin ensimmäiset tulivat hakemaan silityksiä. Noin kuukautta myöhemmin kaikki seitsemän oli luottavaisia ihmisen seurassa ja nauttivat silityksistä. J-populaation kohdalla isoin haaste oli kissojen terveysongelmat, jotka varmasti isoilta osin johtuivat viiden kissan FIV positiivisuudesta. Tällä hetkellä kaikkien J-kissojen terveydentila on vakaa ja ensimmäiset ovat lähteneet ikiomiin koteihinsa jo pari viikkoa sitten. Li-populaation kissat olivat kaikkein säikyimpiä ja villiintyneimmän oloisia näistä kaikista tänä vuonna tulleista. Muutama päivä myöhemmin eka kissa tuli hakemaan silityksiä. Pari viikkoa myöhemmin jokainen populaation kissoista leikki rennosti ihmisen seurassa ja useat hakivat jo silityksiäkin. Jo kolme viikkoa saapumisestaan Pesällä asuvat kuusi Li-kissaa (yksi emokissa on pentuineen sijaiskodissa) uskalsivat jaloitella vierailuajalla vieraiden ihmisten jaloissa, leikkiä vieraiden ihmisten seurassa, ym. Kaikki populaatioiden kissat ovat olleet arkuudestaan huolimatta helppoja käsitellä ja eläinlääkärikäynnitkin ovat sujuneet ongelmitta.

Li-populaation kohdalla suurin haaste oli erottaa mustat kissat toisistaan 

Kissan käytös talteenottopaikassa ei kerro yhtään mitään sen sosiaalisuudesta ihmisiä kohtaan. Kissa pelkää kotiinsa saapuvia vieraita ihmisiä, ja sille on luontaista silloin paeta ja myös puolustautua jos tilanne tuntuu uhkaavalta. Kissaa ei voi tuomita sen ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana. Aratkin kissat alkavat kukoistaa kun niiden antaa rauhassa sopeutua. Kissoja ei pakkosilitetä – tai sylitetä, vaan annetaan niiden hakeutua ihmisen seuraan omaa tahtiaan. Olemme havainneet että arat populaatiokissat kesyyntyvät nopeammin kuin arat yksittäisenä saapuvat kissat. Populaatiokissat saavat runsaasti luottamusta kavereistaan, ja ne uskaltavat lähteä tutkimaan ympäristöä nopeammin. Populaatiokissoilla on usein vahva saalisvietti, jonka myötä ne innostuvat leikkimään saalisleikkejä lelujen avulla ihmisen seurassa. Populaatiokissat ovat usein nähneet nälkää, joten ne sosiaalistuvat helposti ihmisen tarjotessa ruokaa ja herkkuja.

Villiintyneet J-kissat ruokailivat jo saapumistaan seuraavana päivänä hoitajan seurassa

Seuraavaksi voimme miettiä rahaa. Mitä jos rahaa ei ole? Silloin ei tietenkään ole muuta mahdollisuutta kuin lopettaa populaatiokissat. Sekin on niille parempi kuin jäädä taistelemaan elämästään huonoissa olosuhteissa. Mitä jos on rahaa? Mitä jos ihmiset haluavat lahjoittaa rahaa myös näitä kissoja varten, jotka eivät joidenkin mielestä ansaitse elää? Miksi emme auttaisi näitä kissoja, miksi näillä kissoilla ei ole oikeutta elämään? Olemme laskeneet populaatioidemme kustannuksia alusta asti, ja seuraavassa yhden populaatiokissan elämän hinta eläinlääkärikulujen osalta:

Ta-kissat 4259,12 euroa (n. 185 euroa / kissa)
Ly-kissat 541 euroa (108,20 euroa / kissa)
Sa-kissat 2248,35 euroa (n. 150 euroa / kissa)
J-kissat 982,41 euroa (n. 140 euroa / kissa)
Li-kissat 649,50 euroa (n. 93 euroa / kissa)

Päälle tulee lisäksi ruoka- ja hiekkakustannukset sekä mahdolliset lääkkeet ja lisäravinteet. Populaatiokissan hinta koostuu normaalisti aina leikkauskustannuksista, rokotuksesta, sirutuksesta ja nykyään FIV/FeLV – testistä. Tämä huomioiden, yksittäisen kissan viemä rahasumma ei ole ollut kovin korkea. Osalla populaatioiden kissoista on ollut isompia terveysongelmia, jotka ovat osaltaan nostaneet populaation kustannuksia. Onneksi iso osa on selvinnyt ihan vain perustoimenpiteilla. Li ja J-kissojen kuntoonlaitto on vielä osittain kesken, joten niiden kustannukset voivat nousta ilmoitetusta.

Li-populaation teiniäiti Linnea sai synnyttää pentunsa turvassa sijaiskodissa

Miksi nämä kissat ansaitsevat elää, koska on olemassa pentuja, täysin sosiaalisia terveitä aikuisia, joiden kanssa pääsisi helpommalla? Miksi täyttää paikkoja näillä kissoilla? Meillä on oltu sikäli onnellisia, että olemme aina onnistuneet järjestämään paikat kaikille sitä tarvitseville kissoille, jotka paikkoja ovat meiltä tarvinneet (Etelä-Karjalan ja Etelä-Kymenlaakson kissat). Olemme tehneet valtavasti työtä sijaiskotien määrän lisäämiseksi, ja sijaiskotikapasiteettimme on nykyään parempi kuin koskaan. Mikäli meillä ei olisi sijaiskoteja, meillä ei olisi mahdollisuutta auttaa näin montaa kissaa. Sijaiskoteja tarvitsemme koko ajan lisää. Sijaiskotitoiminnasta voit lukea lisää: http://lappeenranta.sey.fi/kotiaetsivat/sijaiskotitoiminta

Koska rahaa on mennyt paljon, sitä tarvitaan myös lisää. Toivomme rahalahjoituksia tukemaan työtämme kissapopulaatioiden kanssa: Lahjoituksen voi tehdä suoraan yhdistyksen tilille seuraavilla tiedoilla: saaja L:rannan Seudun Eläinsuojeluyhdistys, tilinumero FI14 5620 0920 0047 01, BIC-koodi: OKOYFIHH. Viitenumero populaatiokissoille on 4899. Voit myös kohdentaa lahjoituksen yleisiin eläinlääkärikuluihin viitteellä 7977.

Lopuksi lainauksena Pesu ry:n toimijan kirjoitus blogissaan:

”Me olemme täällä muuttamassa maailmaa. Sitä ei muuteta kyynisyydellä, negatiivisuudella tai kurjuudella. Sitä muutetaan näyttämällä mahdoton toteen. Esimerkillä. Kun me annamme villiintyneelle kissan arvon, niin tekevät muutkin. Se on nähty jo: kuusi vuotta sitten tilanne oli täydellisen erilainen. Nyt jo sterilointikampanjat ja pitkälliset populaatiotyhjennykset ovat edesauttaneet muutosta. Populaatio-ongelma on jo yleisessä keskustelussa, toisin kuin silloin kun minä aloitin.

Kissan arvoa ei nosteta sillä, että kerrotaan niiden olevan toivottomia tapauksia. Se nostetaan pohjamudista sillä, että näytetään sillä olevan arvoa. Ehkä olen idealisti, mutta haluan uskoa siihen muutokseen. Olen nähnyt sen pienemmässä mittakaavassa niin monesti, kun ne villiintyneet kissat opettelevat ensiaskelia kesykissana, ja kun ne kehräävät ensimmäistä kertaa ihmiselle. Jokainen yksilö ansaitsee mahdollisuuden. Yhdessä voimme myös yrittää antaa sen niille.”

Koko blogitekstin voit lukea täältä: https://pissasirkus.fi/2018/01/24/ensimmainen-villikissa/

Li-populaation Liana

Li-populaation villiintyneeksi oletettu Liana muutti ikiomaan kotiinsa eilen. Tällaiset kuulumiset saimme tänä aamuna:

”Lianan ensimmäinen yö meni hienosti. Eilen päivän oli aika peloissaan ja lähinnä sängyn alla, mutta illalla tuli jo itse meidän luo ja kaipasi silityksiä ja rapsutuksia. Lapsista pitää siinä missä meistäkin, joten alku on mennyt hyvin.”

Juuri tämän vuoksi emme voi luovuttaa.

Jimi ja Jippu nauttivat uudesta helpommasta elämästä

Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:llä on Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen 27.8.2018 päivänä myöntämä rahankeräyslupa, numero RA/2018/743. Lupa on voimassa 1.9.2018-31.8.2020 Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen alueella. Keräämämme varat käytämme kotia etsivien eläinten hyväksi ja eläinsuojelutyöhön keräysluvan aikana.